Kahdeksan tapausta eri puolilta historiaa, jotka muokkaavat lakia vielä nykyäänkin

uusia opiskelijoita virtaa oikeustieteellisiin oppilaitoksiin ympäri maata. Mutta tullakseen seuraavan sukupolven lakimiehiksi, tuomareiksi ja aktivisteiksi heidän on ensin luettava läpi oikeuskäytäntöjen vuori. Oikeuskäytännössä tuomarit määrittelevät, mitä parlamentin säädökset todellisuudessa tarkoittavat, selittävät tapaoikeutta ja ratkaisevat kansalaisten, järjestöjen ja joskus valtiollisten instituutioiden välisiä riitoja.

sanomalehdet julkaisevat silloin tällöin listan tärkeimmistä tapauksista, joista opiskelijoiden on hyvä olla tietoisia. Mutta se ei ole vain opiskelijat, jotka voisivat hyötyä oppia laista-loppujen lopuksi, tapaukset ratkaistaan satoja vuosia sitten voi luoda ennakkotapauksen päätöksiä, jotka tuomioistuimet Englannissa ja Walesissa tekevät tänään.

tässä on poimintani historian tärkeimmistä tapauksista: niistä, jotka voivat opettaa meille kaikille jotain siitä, miten laki peilaa sosiaalisia ja poliittisia asenteita ja paljastaa samalla periaatteet ja mallit, jotka muodostavat maan oikeuden version.

julistusten tapaus, 1610

yli 400 vuotta sitten ylituomari Sir Edward Coke päätti, ettei kuningas Jaakko I voinut kieltää uudisrakentamista Lontoossa ilman parlamentin tukea. Kuningas Jaakko uskoi, että hänellä oli jumalallinen oikeus tehdä mitä tahansa lakeja, joita hän halusi. Hovi kuitenkin vastusti hänen näkemystään ja päätti, ettei monarkia voinut käyttää valtaansa tällä mielivaltaisella tavalla.

tuon vuosisadan loppuun mennessä loistelias vallankumous loi perustan nykyiselle perustuslailliselle monarkialle, jonka mukaan kuka tahansa kuningas tai kuningatar kunnioittaa vaaleilla valitun parlamentin lainsäädäntövaltaa.

Entick v Carrington, 1765

kirjailija ja koulumestari John Entickiä epäiltiin herjaavan pamfletin kirjoittamisesta hallitusta vastaan. Vastauksena ulkoministeri lähetti Nathan Carringtonin ja joukon muita kuninkaan miehiä etsimään todisteita Entickin talosta. Tämän jälkeen Entick haastoi miehet oikeuteen luvattomasta tunkeutumisesta.

oikeus päätti, että ulkoministerillä ei ollut laillista toimivaltaa etsintäluvan antamiseen, minkä vuoksi Carrington oli tunkeutunut luvatta. Tapaus kuvastaa periaatetta, jonka mukaan “kukaan ihminen ei ole lain yläpuolella” – ei edes ulkoministeri. Vielä tänäkin päivänä lainvalvontaviranomaiset voivat tehdä vain sen, minkä laki sallii.

RV Dudley ja Stephens, 1884

tässä tapauksessa nuorimman ja heikoimman miehistön jäsenen tappaneen ja syöneen haaksirikon eloonjääneitä syytettiin murhasta. Heidän puolustuksensa perustui “välttämättömyyteen” – siihen, että heidän oli syötävä poika, koska he eivät todennäköisesti selviäisi ja poika olisi todennäköisesti kuollut joka tapauksessa.

saattoi olla “meren tapa”, että kannibalismi sallittiin tällaisissa olosuhteissa, mutta syytetyt todettiin syyllisiksi sillä perusteella, että kaikki elämä on tasa – arvoista-laki odotti heidän kuolevan toisen tappamisen sijaan.

mutta yleisö suhtautui syytettyihin myötämielisesti, ja heidän tuomionsa muutettiin myöhemmin kuolemasta kuuden kuukauden vankeusrangaistukseksi. Poika sai nimekseen Richard Parker, kuten on tiikeri Man Booker-palkitussa romaanissa Piin elämä.

Carlill v Carbolic Smoke Ball Co, 1893

Carlill haastoi carbolic smoke ball – laitteen valmistajan oikeuteen, joka oli luvannut 100 punnan palkkion jokaiselle, joka sai flunssan tuotteen käytön jälkeen, mutta kieltäytyi sitten maksamasta.

oikeus päätti, että tämä lupaus yhdessä sen kanssa, että rouva Carlill käytti tuotetta ohjeiden mukaan, oli oikeudellisesti sitova sopimus ja että hän oli oikeutettu palkkioon. Jutussa tarkastellaan monia periaatteita, jotka on oltava läsnä nykyajan sopimuksia, kuten tarjouksen ja hyväksynnän, ennen kuin voimme tehdä laillisesti täytäntöönpanokelpoisia sopimuksia keskenämme. Tätä kuuluisinta tapausta ei ehkä olisi koskaan nostettu, ellei rouva Carlill olisi ollut naimisissa asianajajan kanssa.

Donoghue ja Stevenson, 1932

Skotlannista peräisin olevassa tapauksessa Donoghuelle annettiin inkivääriolutpullo, jonka väitettiin sisältävän etanan mädäntyneitä jäännöksiä. Hän väitti kärsineensä sen seurauksena shokista ja suolistotulehduksesta. Mutta koska hän ei ollut ostanut juomaa itse, hänellä ei ollut sopimusta, josta haastaa oikeuteen.

oikeus kuitenkin laajensi huolimattomuuslain vaatimaan kohtuullista huolellisuutta niitä kohtaan, joihin henkilön tai yrityksen toiminta todennäköisesti vaikuttaa. Oliko siellä todella etana? Emme tiedä varmasti, koska Stevenson kuoli ennen todisteiden kuulemista.

Fagan v. Metropolitan Police Commissioner, 1969

syyllistyäkseen rikokseen tarvitaan usein lainvastainen teko, johon liittyy syyllinen mielentila, kuten rikollinen tarkoitus. Ajoiko Herra Fagan vahingossa autonsa poliisin jalan päälle, kun hän päätti olla poistamatta sitä?

Fagan ei ehdottanut, että hänellä ei olisi ollut rikollista tarkoitusta siinä vaiheessa, kun auto lähti liikkeelle, mutta oikeus katsoi, että päätös poistua autosta oli teon ja tahallisuuden yhdistelmä, eli hän oli syyllistynyt rikokseen.

R VR, 1991

laki kehittyy jatkuvasti vastaamaan muuttuvia yhteiskunnallisia asenteita. Tällöin ylähuone pyyhkäisi pois tapaoikeuden säännön, jonka mukaan mies ei voinut olla syyllinen vaimonsa raiskaamiseen. Edellinen sääntö perustui vuonna 1736 julkaistuun julistukseen, jonka mukaan:

heidän yhteisellä avioliitollaan ja sopimuksellaan vaimo on antautunut miehelleen, suostumuksella, jota hän ei voi perua.

parlamentin ylähuone päätti, että nykyaikana avioliitto on tasavertaisten kumppanuutta ja kaikki muut ehdotukset olivat “täysin hyväksymättömiä”.

asia Belmarsh, 2004

ihmisoikeuslaki valtuutti tuomarit tarkastamaan parlamentin säädökset ja tarkistamaan, ovatko ne Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisia. Tätä valtaa käyttäen parlamentin ylähuone päätti, että laki, joka salli terroristiepäiltyjen vangitsemisen määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä, loukkasi epäiltyjen ihmisoikeuksia.

tapaus osoittaa, kuinka nykyaikaiset tuomioistuimet kysyvät paitsi sitä, onko hallituksen toiminta lain sallimaa, myös sitä, onko se meidän oikeuksiemme mukaista. Tämän seurauksena eduskunta muutti lakia.

vuonna 2016 Gina Miller nosti kanteen Britannian hallitusta vastaan väittäen, ettei se voisi käynnistää artikla 50: tä – ja siten Brexitiä – ilman parlamentin säädöstä. Korkein oikeus päätti Millerin eduksi vuonna 2017 vuoden 1610 julistustapauksen perusteella. Joten ei ole epäilystäkään, etteikö vanhimmillakin tapauksilla olisi vielä voimaa muokata yhteiskuntaa tänä päivänä.