virsien historia: “Tulkaa, te syntiset, köyhät ja köyhät”
“Tulkaa, te syntiset, köyhät ja köyhät”
Joseph Hart
UM virsikirja, nro 340
Tulkaa, te syntiset, köyhät ja köyhät,
heikot ja haavoittuneet, sairaat ja kipeät;
Jesus ready stands to save you,
täynnä sääliä, rakkautta ja voimaa.
minä nousen ja menen Jeesuksen luo;
hän syleilee minua sylissään;
rakkaan Vapahtajani sylissä,
O on kymmenentuhatta hurmaa.
monissa kristillisissä perinteissä on tapana laulaa päätöskutsuvirsi. Ne, jotka ovat saaneet vaikutteita 1700-ja 1800-lukujen rajaseudun herätyksistä sekä nykyään useammista evankelisista vaalipiireistä useissa kirkkokunnissa, tarjoavat alttarikäynnin jumalanpalveluksen päätteeksi. Tämä on läsnäolijoille tilaisuus astua esiin joko tunnustamaan uskon tai etsimään ohjausta ja rukousta.
kutsuvirsi ” Come, you sinners, poor and needy “on vuodelta 1759, jolloin se julkaistiin Joseph Hartin eri aiheista Sävelletyissä virsissä nimellä” Come, and welcome, to Jesus Christ.”
alkuperäisen avausraidan ” Come, ye sinners, poor and wretched “muokkasi Augustus Toplady, 1700-luvulla ilmestynyt” Rock of Ages, Cleft for Me.”
Hart (1712-1768) syntyi Lontoossa, jossa hänestä tuli itsenäinen kalvinistinen saarnaaja, jonka Moravialaiset käännyttivät. Tämä virsi ei koskaan päässyt mihinkään John ja Charles Wesleyn julkaisemiin kokoelmiin, ehkä siksi, että Hart Arvosteli yhtä John Wesleyn saarnoista julkaisemassaan traktaatissa, “The Irrationaleness of Religion, Being Remarks and Animadversion on the Rev. John Wesley’ s Sermon on roomalaisille 8:22.”
UM virsikirjan toimittaja Carlton Young toteaa, että Hartin “virret sijoittuivat Isaac Wattsin virsien rinnalle suosiossa oman aikansa riippumattomien virsikirjoittajien keskuudessa”—melkoinen kohteliaisuus.
vaikka wesleyt eivät olleet kiinnostuneita tästä virsikirjasta, se sisällytettiin Spencen Taskuvirsikirjaan (1785). Ehkä sen suosio oli suurinta Atlantin valtameren toisella puolella. Baptistihymnologi William J. Reynoldsin mukaan ” virsi on ollut evankelistojen suosikki Yhdysvalloissa kaksisataa vuotta.”
myöhemmin 1800-luvulla IRA D. Sankey, evankelista Dwight L. Moodyn musiikillinen yhteistyökumppani, sisällytti tämän virren kuuluisaan Evankeliumivirsiinsä Nos. 1 to 6 Complete (1894) varmistaen sen suosion pyhäkouluissa ja herätysliikkeissä.
nimetön kertosäe, joka alkaa sanoilla “Minä nousen ja menen Jeesuksen luo”, viittaa melko vinosti Tuhlaajapoikavertaukseen. Kertosäe löytyi etelän virsikirjoista virsitieteilijä Ellen Jane Lorenzin mukaan jo vuonna 1811.
Herra Reynolds kutsuu kertosäettä yhdeksi “vanhanaikaisista leirikokouksen ‘spirituaaleista'”, joissa tällaiset lyhyet kertosäkeet” leijuivat ” tekstistä toiseen ja toimivat sopivan pidemmän virren kertosäkeenä.
Hartin alkuperäinen säkeistö kolme on jätetty pois:
Come, ye thirsty, come and welcome;
God ‘ s free bounty glorify:
True believe, and true repair,
Every grace that brings us neigh—
without money
Come to Jesus Christ and buy.
teksti sisältyy virsikirjoihin, jotka on asetettu monelle eri sävelelle, erityisesti muotosävelperinteestä. Niitä ovat ANELING SAVIOR, BEACH SPRING ja restaurointi (joskus kutsutaan ARISE).
teksti saattaa olla osittain omaelämäkerrallinen kommentaari Hartin omasta henkisestä matkasta. Reynolds toteaa, että Hart “sai erinomaisen koulutuksen, ja koska hän tunsi klassikoita ja kieliä, hänestä tuli erittäin arvostettu opettaja.”
hän ajautui muutamaksi vuodeksi pois perheensä uskosta ja muuttui oman tunnustuksensa kautta “löyhäksi luopioksi, röyhkeäksi luopioksi ja röyhkeän näköiseksi kapinalliseksi.”
vuonna 1757, 45-vuotiaana, hän koki hengellisen heräämisen osallistuttuaan jumalanpalvelukseen Määriläisessä kappelissa Lontoossa. Uudistustaan seuranneiden kahden vuoden aikana hän kirjoitti monia virsiä, joille oli ominaista hartaus ja rakkaus Kristukseen.
Dr. Hawn on Perkins School of Theologyn Pyhän musiikin professori.
